Ensimmäisen virallisen vapaapäivänsä talkoomatkalaiset omistivat
urheilulle.
Muutamat lähtivät jo aamulla aikaisin katsomaan Maputossa
vuosittain järjestettävää uimakilpailua. Osallistujia oli 27, ja osa uimareista
kuuluu Mosambikin olympiavalmennettaviin.

Maputossa, kuten muuallakin maassa on menossa kunnallisvaalikampanja. Vallassa
oleva pormestari kävi näyttäytymässä ja kättelemässä paikallaolijat - yllättäen
myös meidät.

Olimme useaan kertaan tiedustelleet, onko puistossa
varmasti tilaa meille, ja tämä oli luvattu. Ja tilaahan oli!
Yllätyksestä toivuttuamme kuljettaja Paulo käänsi auton keulan Intian
valtameren rannalle, jossa loikoilimme aamupäivän.
Iltapäiväksi Simião oli hankkinut koko porukalle liput maan toiseksi
ylimmän sarjatason jalkapallo-otteluun, jossa kohtasivat paikalliset Costa do
Sol (aurinkorannikko) ja Ferroviario (rautatieläiset). Jostakin kumman syystä meidät ohjattiin
suoraan kotijoukkueen kannattajien katsomoon.
Suomalaiseen katsomokulttuuriin tottuneena vaikeuksia aiheutti valinta
siitä, seuratako peliä vai menoa katsomossa. Peli itsessään oli vauhdikasta ja tunnepitoista. Keltainen kortti
viuhui tiuhaan ja paareja kannettiin kentälle useaan otteeseen.
Runsaista kotijoukkueen maalipaikoista
huolimatta ottelu päättyi vierasvoittoon 0-1. Afrikkalaisesta jalkapallosta jäi
ainutlaatuinen ja unohtumaton kokemus.
![]() |
Ismo, aktiivisesti maailmaa tarkkaileva Metalliliiton luottamusmies, ensimmäistä kertaa päiväntasaajan eteläpuolella |
![]() |
Tuija- kätilö, Tehyn aktiivinen jäsenmaksun maksaja jo 31 vuotta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti