Arabikevään oireita Maputossa?

Mosambikin pääkaupungissa Maputossa elettiin torstaina lokakuun viimeisenä päivänä historiallisia hetkiä, joiden vaikutus saattaa ulottua pitkälle eteenpäin. Jopa 25 000 ihmistä kokoontui keskellä kiireistä arkipäivää rauhanomaiseen mielenosoitusmarssiin, joka täytti yhden kaupungin pääväylistä kansallissankarin Eduardo Mondlanen patsaalta Itsenäisyyden aukiolle saakka.

Puolitoista kilometriä pitkä kulkue oli maan historian ensimmäinen suuri mielenosoitus, jota vallassa oleva puolue ei ollut etukäteen organisoinut, rahoittanut tai ohjeistanut. Se syntyi spontaanisti, puolueista riippumattomien kansalaisjärjestöjen voimin. Se pysyi rauhallisena, ja se täytti koko Avenida Mondlanen, vaikka lähes neljä vuosikymmentä maata johtanut entinen vapautusliike ja nykyinen valtapuolue Frelimo yrittikin etukäteen hillitä kansalaisten osallistumisintoa.

Ennenkuulumattomia olivat myös viestit, joita marssijoiden rivistöistä heiluteltiin ja huudettiin. ”Abaixo a polícia corrupta” – alas koruptoitunut poliisi, ”Abaixo o Governo mudo” – alas mykkä hallitus. Ja varsinkin tämä: ”Fora Guebuza” – ulos Armando Guebuza , joka on maan nykyinen presidentti ja Frelimon johtaja.

Mielenosoituksen pontimena oli kansalaisten heikentynyt turvallisuus, jonka eteen hallitus ja varsinkaan poliisivoimat eivät ole osanneet tai halunneet tehdä tarpeeksi. Turvallisuuden tunnetta ei tietenkään kasvata se, että jo kuukausia jatkunutta kidnappausten aaltoa ei ole saatu pysäytetyksi tai syyllisiä tuomiolle – tai että poliittinen jännitys hallituksen ja pääoppositiopuolue Renamon välillä on kärjistynyt maan pohjoisosassa aseellisiksi yhteenotoiksi. Niinpä valtaosa myös Maputon mielenosoitusmarssin julisteista keskittyi vaatimaan rauhaa ja tuomitsemaan sieppaukset ja rasismin - kidnappaukset kun ovat keskittyneet aasialaistaustaisten, liike-elämässä menestyneiden muslimiperheiden jäseniin.

Maputon lisäksi mielenosoittajat olivat liikkeellä myös kahdessa muussa merkittävässä kaupungissa. Siksi on varmaa, että marssijoiden viestejä ja mielenosoitusten syntytapaa arvioidaan vielä huolella niin Mosambikin poliittisissa leireissä kuin kansalaisyhteiskunnan verkostoissakin. Niin tehdään myös maan ammattiyhdistysliikkeessä, joka viime vuosiin asti on toiminut valtapuolue Frelimon poliittisessa ohjauksessa tai vähintään uskollisena yhteisyökumppanina.

Lähivuosina suitsien kireyttä ja vanhan vapautusliikkeen otetta ammattiliitoista koetellaan todenteolla. Mosambikissa on jo vanhan frelimolaisen ay-keskusjärjestön kanssa kilpaileva itsenäinen keskusjärjestö, jolla on takanaan varteenotettava jäsenpohja. Ja kun ulkomaiset suuryhtiöt, mukaan lukien suomalaiset, kilvan rynnistävät Mosambikin luonnonrikkauksien äärelle, syntyy väistämättä tilanteita, joissa ajautuu törmäyskurssille kaksi agendaa: hallituksen halu houkutella ulkomaisia investointeja ja ammattiliittojen tehtävä turvata työntekijöiden perusoikeudet.

Siinä kiintoisa keskustelunaihe joukolle suomalaisia ay-aktiiveja, jotka tiistaina saapuvat SASKin opintomatkalle Mosambikiin. Tekemään mitä? Tapaamaan täkäläisiä kollegoitaan, tutustumaan Mosambikin yhteiskuntaan ja vaihtamaan kokemuksia siitä, miten ammattiyhdistysliike erilaisissa olosuhteissa toimii. Opittavaa ja hämmästeltävää on puolin ja toisin paljon, ja aikaa vain kaksi viikkoa, mutta siitä se päänsisäinen talkoomatka alkaa.

Maputossa lauantaina 2.11.2013

Jukka Pääkkönen, matkan vetäjä
jukka@sask.fi

-----------------------------------------------

SASKin opintomatkalaiset kertovat tässä blogissa kokemuksistaan Mosambikissa 5.-16.11.2013. Seuraa blogia ja lue SASKin sivuilta lisää talkoomatkoista ja suomalaisten ammattiliittojen työstä maailmalla.